Koronavirus Covid-19

 Organisaation varautuminen ja varautumissuunnitelma

Covid-19 hiertää vielä pitkään – koronaviruksen jälkioireet voivat yllättää viiveellä

Viimeisin pandemia, Covid-19, on osoittanut maailmalle, miten äkkiä ja vahvasti kaikki voi muuttua. Todistetuksi tuli myös se, ettei kenelläkään ole varmaa vastausta siihen, miten tuntemattoman viruksen aiheuttamasta taloudellisesta ja inhimillisestä kriisistä selvitään.

Yhteisymmärrykseen on kuitenkin päästy siitä, että kriisin vaikutukset ulottuvat vuosien päähän akuutin tilanteen jälkeen. Vaikka akuuttivaiheesta olisikin selviydytty, voi jälkitauti iskeä kohtalokkaan rajusti.  

Talousongelmien lisäksi on paras varautua moniin käytännön hankaluuksiin. Toinen aalto odottaa. Sairastumisia tulee yhä, matkustaminen vaikeutuu. Rokotetta joudutaan odottamaan. Turvavälejä on pidettävä. Ote varotoimiin saattaa herpaantua.

Arvot ja vastuu

Pitkittyessään maailmanlaajuinen kriisitilanne pakottaa niin yksittäiset ihmiset, yritykset kuin yhteiskunnatkin tekemään valintoja ja pohtimaan arvoja. 

Yrityksissäkään ei voida välttää keskustelua siitä, mikä on toiminnan jatkumisen kannalta tärkeintä. Lopulta voidaan joutua asettamaan vastakkain ihmisten elämä ja yrityksen kohtalo. Kuka uskaltaa tehdä lopullisen päätöksen? 

Jonkun se on kuitenkin tehtävä ja kannettava siitä vastuu. Yhteiskunta tekee omat kollektiiviset päätöksensä, yrityksen on sopeuduttava ja tehtävä omansa. Pienessä yrityksessä vastuu jää usein yhden ihmisen kannettavaksi. Vastuuta ei voi kokonaan ulkoistaa.

Arvoja ja vastuita voidaan joutua pohtimaan varsin arkipäiväisissä asioissa ”normaaliin” palattaessa. Yhteistyökykyä varmasti koetellaan. Voidaanko yrityksessä esimerkiksi sopia paikallisesti palkanmaksujärjestelyistä, lomien siirtämisestä tai niitä korvaavista toimista? Onko mahdollista, että joistakin eduista luovutaan määräajaksi?  

Haavoittuva maailma

Maailma on haavoittuva. Kaikista varautumisista huolimatta joudumme yllätetyiksi.  Samoin kuin kävi pandemian kanssa voi käydä myös muutoin. Kriisiherkkiä kohteita on ympärillämme pilvin pimein. Monet niistä ovat sellaisia, (esim. pandemia, luonnonmullistukset, tietoturva, energiatalous) joiden laukeamista yksittäinen ihminen tai yhteiskunta ei voi estää, eikä aina edes varautua.

Infrastruktuurin ongelmiin on yleensä varauduttu teknisin ratkaisuin ja varajärjestelmin, mutta kuten koronavirus osoitti kaikkialla maailmassa, varmuusjärjestelmät olivat usein ainoastaan periaatteessa kunnossa. Akuutti tilanne paljasti rakenteiden ja huoltovarmuuden todellisen tilan. Se paljasti karusti myös sen miten haavoittuvia etenkin pk-yritykset ja pienet organisaatiot ovat silloin, kun kassavirta pysähtyy.

Kuinka kauan tämä kestää?

Vaikka virus saataisiin rajoitusten avulla hallintaan, se jatkaa vääjäämättä kiertoaan maailmassa. Vasta rokotuksen käyttöönoton jälkeen ja kattavan rokotesuojan saavuttaminen taltuttaa viruksen. Koko maailmaa ajatellen täydellistä rokotesuojaa on mahdoton toteuttaa lähivuosien aikana.

Uutisia rokotteen kehittämisestä Covid-19 -virukseen alkoi ilmestyä pian pandemian alettua. Ne antavat toivoa ja lisäävät toiveikkuutta, mutta äkkiratkaisuun on turha uskoa. Vaikka toimiva rokote onnistuttaisiinkin pian kehittämään, sen laajamittaiseen käyttöön menee kaikkine testeineen aikaa toista vuotta.

Eikä lääketiede toistaiseksi pysty takaamaan sitäkään, että lopulta käyttöön hyväksytty rokote todella toimii. Virus voi muuntua, ja jo sairastanut ja taudista parantunutkin saattaa kantaa virusta edelleen. Turvatoimista työpaikoilla ei ole viisasta luopua kevyin perustein.

Toinen aalto   

Rajoitustoimia ryhdyttiin kaikkialla höllentämään pari kuukautta niiden asettamisen jälkeen. Varmuutta näiden toimenpiteiden vaikutuksesta ei kenelläkään kuitenkaan ole. Valtaosa ihmisistä niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa ovat yhä alttiita tartunnalle.

Toisen aallon mahdollisuus on suuri. Monien asiantuntijoiden mukaan se on väistämätön. Jos ja kun se tulee, yritykset ovat jälleen vaikeiden päätösten edessä. Varautumissuunnitelma tilannetta varten ainakin auttaa kriisitoimien toteuttamisessa.

”Kahden metrin yhteiskuntaan” on parempi varautua liian varhain kuin liian myöhään.

Talous taantuu, nousu alkaa

Huhtikuussa 2020 valtionvarainministeriö arvioi ennusteessaan, että Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia. Todellinen tilanne selviää vasta myöhemmin. Jos sulkutoimia ja liikkumisrajoituksia joudutaan ottamaan uudestaan käyttöön, seuraukset ovat tietysti rajummat.

Jos pk-yritysten ja muiden organisaatioiden tilanne peilautuu suoraan valtiontalouteen, niin elpymisen pitäisi alkaa vuoden kolmannella neljänneksellä ja jo vuonna 2021 päästäisiin lievästi plussan puolelle. Toisten ennusteiden mukaan palautumiseen tarvitaan useita vuosia. 

Esimerkiksi lentoyhtiö Lufthansa arvioi, että mannerten väliset riskit hidastavat elpymistä. Yhtiö arvioi lentoliikenteen palautuvan entiselleen vasta neljän vuoden kuluttua.  

Eniten rajoitukset vaikuttavat yksityisen kuluttamiseen. Tästä taas seuraa, että erityisesti palvelujen kysyntä heikkenee ja kulutustavaroiden myynti vähenee. Epävarmuus kotitalouksissa heijastuu myös yksityisiin investointeihin. Ne siirtyvät tai niistä luovutaan kokonaan. Varsinkin pk-yritysten asiakaskunnasta osa ei päästä otettaan hätäjarrusta.

”Me selviämme tästä” 

Poliitikot ja kriisiajan toiminnoista päättävä virkakoneisto sanovat rohkaisevasti, että ”me selviämme tästä”. Se on varmasti totta. Eri asia on kuinka, kuka ja millä tavoin selviämme. Voittajia pelissä ei ole, mutta torjuntavoiton mahdollisuus on olemassa.

Pk-yrityksen ja pienen organisaation taloudellinen kriisinsietokyky on hyvin erilainen kuin suurten organisaatioiden. Puskurirahastoissa on suuri ero. Ikävä tosiasia on, että kaikki eivät selviä. Yrittäjällä on pelissä työntekijöidensä ja yrityksensä lisäksi myös oma selviäminen, usein pelissä on koko elämä. 

Tässä korvaamattomassa roolissa tarvitaan rautaisia hermoja, stressinsietokykyä, vastoinkäymisten hyväksymistä, pitkäjänteistä suunnittelua ja ehdotonta uskoa tulevaisuuteen.    

Työterveyden uudet haasteet

Koronavirus aiheuttaa uusia haasteita työturvallisuudelle ja -terveydenhoidolle

  • riskien arviointia päivittäin 
  • tilanteen muuttumista seurattava tiiviisti
  • työnantajan velvollisuus on laatia tarvittavat ohjeet ja 
  • menettelytavat uudessa tilanteessa.

Työturvallisuuteen pandemiatilanteessa tulee uusia elementtejä 

  • altistuminen virukselle on pyrittävä estämään
  • rajoituksia henkilökontakteihin
  • etätyön mahdollisuus selvitettävä
  • huolehdittava tehostetusta siivouksesta ja hygieniasta 
  • pisarasuojien asettaminen
  • rajoituksia taukotilojen käyttöön

Työnantajan velvollisuus on pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä Covid-19 -virukselle. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä on hyvä arvioida riskit mitä esimerkiksi lähikontaktit työssä aiheuttavat.

Pro Varautuminen

Tutustu Pro Varautuminen -pilvipalveluun esittelymme avulla:

Lataa kalvosarja (pdf)

Pro Työturva -palvelun esittely

Tästä voit katsoa Pro Työturva -palvelun käytön nopean esittelyn videomuodossa.

Lue lisää palvelusta.

Pro Varautumisen logo

Koronavirukseen (COVID-19) ja muihin poikkeustilanteisiin varautuminen on yritykselle tärkeää. Pro Varautuminen on siihen suunniteltu helppokäyttöinen pilvipalvelu.

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 399 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)
Laaja 199 € / vuosi (1–9 henkilöä) 399 € / vuosi (10–29 henkilöä) 599 € / vuosi (30–49 henkilöä) 999 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Pro Varautumisen avulla organisaatio pystyy arvioimaan nopeasti nykytilanteen ja tekemään korjaavia toimia sekä varautumaan suunnitelmallisesti myös kriisin pitkittymiseen.

Poikkeustilanteet, joihin Pro Varautuminen soveltuu:

  • epidemia /pandemia
  • tulipalot
  • myrskyt
  • tulvat
  • pitkät sähkökatkot
  • kyberhyökkäykset tai tietoliikennekatkokset
  • talous-/finanssikriisi
  • sotilaallinen uhkatilanne

Perusversion ominaisuudet

  • käyttäjäoikeuksien ja -tunnusten hallinta
  • 10 riskien arviointia osa-alueittain
    • organisaation nykytilanne ja ohjeet
    • toimintakyky, materiaalit ja toimintavarmuus
    • poikkeustilanne ja nopeasti mietittäviä asioita
    • henkilöstö ja työvoima
    • viranomaiset ja tiedotus
    • työturvallisuus
    • terveydenhuolto, hygienia ja siivous
    • vakuuttaminen, rahoitus ja juridiikka
    • kyberturvallisuus
    • mahdollisuudet ja palautuminen normaaliin
  • varautumissuunnitelma (em. 10 osa-aluetta, joissa noin 150 alakohtaa)
  • asiakas voi lisätä suunnitelmaan rajattomasti omia/puuttuvia kohtia
  • tietoturvaloukkauksen ja poikkeustilanteen havaintojen ilmoituslomake sekä niiden käsittelylomakkeet
  • koulutusrekisteri

Laajemman version lisäominaisuudet

  • varautumissuunnitelma, jossa valmiita ohjeita ja vinkkejä kuhunkin noin 150 alakohtaan
  • keskeytysriskien arviointi
  • 3 kuukauden ja 6 kuukauden tiivistetyt varautumisennusteet 
  • sosiaalihuollon toimintayksikön turvallisuussuunnitelma
  • SOTE-toimintayksikön varautumissuunnitelma
  • SOTE-toimintayksikön tapaamissuunnitelma
  • rakentaminen – työmaan varautumissuunnitelma
  • rakentaminen – työmaan työtehtävien ja muiden toimintojen koronariskien arviointi
  • rakentaminen – korona-altistumisketjun selvittäminen
  • maatilan varautumissuunnitelma
  • pandemian riskien arviointi (lyhyt ja pitkä versio)

Palvelua toteuttamassa